Skeittiparkkikysely 2024 osa 2: skeittiparkkien määrä, kunto ja laatu omalla paikkakunnalla
Syksyllä 2024 Suomen Rullalautaliitto tuotti Skeittiparkkikyselyn, jonka tarkoituksena oli kerätä tietoa tietoa suomalaisista skeittiparkeista, -halleista ja -paikoista. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa tilannekuvaa eri paikkakuntien ja alueiden skeittiparkkitarjonnasta sekä selvittää millaisia skeittiparkkeja, -halleja ja -paikkoja skeittarit tulevaisuudessa haluaisivat.
Skeittiparkkikyselyn pyrkimyksenä on parantaa Suomen skeittiparkkitarjontaa tuomalla yhä laajemman harrastajajoukon ääni kuuluviin harrastuspaikkoja suunniteltaessa. Välitämme kyselyn tulokset skeittiparkkien suunnittelijoille, rahoittajille ja tarvittaessa myös ylläpitäjille. Lisäksi jaamme Skeittiparkkikyselyn tulokset sekä jäsenyhdistyksillemme että kaikille aiheesta kiinnostuneille skeittiparkit.fi nettisivuillamme. Skeittiparkkikysely oli kooltaan varsin laaja kysely, joten olemme päättäneet pilkkoa kyselyn purkamisen useaan eri aihealueeseen, jotka kokoamme helppolukuisiksi ja pienemmiksi kokonaisuuksiksi kevään 2025 aikana.
Toisessa koonnissa tarkastelimme kyselyyn vastanneiden kokemuksia heidän omien paikkakuntien skeittiparkkien tilanneesta. Selvitimme kuinka monta skeittiparkkia vastaajien paikkakunnilta löytyy, kuinka etäällä skeittiparkit sijaitsevat vastaajista, missä kunnossa skeittiparkit ovat ja millaisia huoltotoimenpiteitä ne mahdollisesti tarvitsisivat. Lisäksi selvitimme kuinka mielekkäiksi ympäristöiksi skeittiparkit koetaan muun muassa kysymällä parkkien valaistuksesta ja siisteydestä. Lopuksi kokoamme yhteen muutamia johtopäätöksiä ja sitaatteja tutkimustuloksista.
Selvitimme kuinka monta skeittiparkkia kyselyyn vastanneiden henkilöiden omalla asuinpaikkakunnalla oli, ja tuloksissa oli tasaisen suuri hajonta vastauksien välillä: Yhteensä 58% vastaajista ilmoitti, että heillä on 1-5 skeittiparkkia asuinkunnalla kun taas 38% vastaajista ilmoitti, että heillä on vähintään viisi parkkia asuinkunnalla. Vain 4% vastaajista ilmoitti, ettei heidän asuinpaikkakunnalla ole skeittiparkkia ollenkaan.
Jatkoimme aiheeseen syventymistä kysymällä mitkä asiat vaikuttavat negatiivisesti omaan harrastamiseen skeittiparkeilla. Monivalintakysymyksen (kysymys 8) kolme selkeästi eniten omaan skeittaukseen negatiivisesti vaikuttavaa tekijää olivat:
Sopivien ja itselle mieluisien skeittiparkkien puute (51,6% vastauksista)
Skeittiparkkien huono kunto (34% vastauksista)
Liian ruuhkaiset skeittiparkit (35% vastauksista)
Vain 7%:ssa vastauksista mainittiin, ettei mikään kysymyksessä tarjottu vaihtoehto vaikuta negatiivisesti omaan skeittaamiseen.
Jatkoimme skeittiparkkien haasteiden kartoittamista kysymällä vastaajilta: mikäli heidän asuinpaikkakunnalla oli useampi skeittiparkki, mitkä ovat näiden skeittiparkkien suurimmat haasteet. Monivalintakysymyksen (kysymys 11) vastaukset olivat hyvin samankaltaiset kuin edellisessäkin kysymyksessä. Annetuista vastausvaihtoehdoista eniten vastauksia saaneet vastaukset olivat:
Tietynlaisten skeittiparkkien puuttuminen (41,3% vastauksista)
Liian ruuhkaiset skeittiparkit (32,4% vastauksista)
Huonosti suunnitellut skeittiparkit (30,5% vastauksista)
Huonokuntoiset skeittiparkit (29,5% vastauksista)
Liian pienet skeittiparkit (22,8% vastauksista)
Skeittiparkkien heikko toteutus (22,4% vastauksista)
Vain 9,2% vastaajista koki, ettei oman paikkakunnan skeittiparkeissa ole ongelmia, puutteita tai haasteita.
Skeittiparkkien etäisyyksissä suurimmalla osalla etäisyydet olivat maltilliset. Vastaajista 83,1% ilmoitti, että lähin skeittiparkki on alle kuuden kilometrin päässä kotoa. Vastaajista 12,2% puolestaan ilmoitti, että lähin skeittiparkki on 6-20 kilometrin päässä kotoa. Vastaajista 4,5% ilmoitti, että lähin skeittiparkki on vähintään 20 kilometrin päässä.
Kysyimme myös, että millä kulkuvälineellä matka kotoa skeittihallille kuljetaan ja vastauksissa ilmeni tasainen hajonta eri kulkutapojen välillä. Vastaajista 45% liikkui skeittiparkille joko kävellen, pyörällä tai skeittilaudalla. Vastaavasti 39% vastaajista joutuu liikkumaan lähimmälle skeittiparkille omalla autolla. Vain 18% vastaajista kulki skeittiparkille julkisilla kulkuvälineillä (linja-auto, raitiovaunu, lähijuna tai metro).
Skeittiparkkien määrän, etäisyyksien ja kulkutapojen selvittämisen jälkeen syvennyimme skeittiparkkien laatuun, kuntoon sekä selvitimme vastaajien näkemyksiä mahdollisista huolto- tai muutostöiden tarpeista. Kysyimme ensin kuinka hyvin nykyinen skeittiparkkitarjonta palvelee vastaajaa. Kysymyksen vastaukset hajosivat melko tasaisesti eri vaihtoehtojen kesken. Vastaajista yhteensä 45% koki oman paikkakunnan skeittiparkkitarjonnan hyväksi tai erinomaiseksi, kun taas 55% vastaajista koki tarjonnan olevan joko kohtalaista tai huonoa.
Seuraavaksi kysyimme skeittiparkkien kuntoa ja vastaajien näkemystä mahdollisista huollon tarpeista. Tässäkin kysymyksessä hajonta oli melko tasaista. Yhteensä 47% vastaajista koki, että oman asuinpaikkakunnan skeittiparkkien kunto on suurimmilta osin tai täysin hyvä, eikä huoltotoimenpiteille ole tarvetta. Vastaavasti yhteensä 49% vastaajista koki, että oman asuinpaikkakunnan skeittiparkeista vähintään puolet tarvitsisi jonkunlaista huoltoa ja kunnostusta. Vastaajista 4% ei osannut vastata kysymykseen.
Syvennyimme skeittiparkkien huollon tarpeen teemaan ja kysyimme vastaajilta, mitkä ovat merkittävimmät huoltotoimenpiteet oman asuinpaikkakunnan skeittiparkeille. Monivalintavastauksissa kaksi vastausvaihtoehtoa nousivat esiin selkeästi useimmiten:
Saumojen ja halkeamien korjaus (55% vastauksista)
Flätin korjaus tai tasoitus (47,3% vastauksista)
Muut useasti toistuneet vastaukset huoltotoimenpiteille olivat:
Koko parkin uudelleen suunnittelu ja toteutus (39,6% vastauksista)
Toimimattomien laitteiden purku ja uusien rakentaminen tilanne (34,2% vastauksista)
Kivien, putkien ja kopareiden uusiminen tai hionta (29,2% vastauksista)
Pyysimme vastaajia tarkentamaan edelliseen kysymyksen vastauksia kertomalla avoimin vastauksin, mitkä skeittiparkit erityisesti kaipaisivat huoltoa ja mikä huollon tarve olisi kaikista akuutein. Vaikka vastauksissa oli paljon hajontaa, seuraavat asiat mainittiin monessa vastauksessa:
Flätti on huonossa kunnossa (69 vastausta)
Kurbien korjaus tai vaihto kokonaan uusiin (37 vastausta)
Hermannin skeittiparkin kunnostus (21 vastausta)
Bowlien betonipinta liian karhea (21 vastausta)
Eläintarhan skeittiparkin kunnostus (19 vastausta)
Kaarien koparit huonossa kunnossa (13 vastausta)
Seuraavaksi kysyimme vastaajilta skeittiparkkien yleisestä siisteydestä eli löytyykö oman asuinpaikkakunnan skeittiparkilta roskia, kiviä, hiekkaa ja lehtiä. Ja jos löytyy, kuinka usein skeittaajat itse joutuvat huolehtimaan skeittiparkkien siisteydestä. Kokemus oman skeittiparkin siisteydestä vaihteli tasaisesti vastaajien kesken. Yhteensä 36% vastaajista koki, että oma skeittiparkki on vähintään siistissä kunnossa eikä edellytä juurikaan siivoamista ennen skeittausta. Vastaavasti 35% vastaajista koki, että välillä täytyy siivota ennen skeittausta ja 24% vastaajista koki, että skeittiparkin siisteydestä huolehditaan huonosti tai ei ollenkaan, jolloin skeittiparkin siivoaminen jää täysin skeittaajien vastuulle. Vastaajista 5% ei osannut sanoa, ovatko oman asuinpaikkakunnan skeittiparkit siistejä.
Lopuksi kysyimme ovatko oman asuinpaikkakunnan skeittiparkit valaistuja eli voiko niissä skeitata iltaisin. Kokemus skeittiparkkien valaistuksen suhteen vaihteli vastaajien kesken melko tasaisesti. Yhteensä 34% vastaajista koki, että oma skeittiparkki on valaistu vähintäänkin melko hyvin. Vastaajista 26% koki, että valaistuksessa on pieniä puutteita ja vastaajista 32% kokee että valaistus on huono tai sitä ei ole ollenkaan. Vastaajista 8% ei osannut vastata kysymykseen.
JOHTOPÄÄTÖKSET!
Vastauksien perusteella voitanee todeta, että Suomessa on määrällisesti melko paljon skeittiparkkeja, mutta koko Suomen skeittiparkkien nykykunnossa ja mielekkyydessä olisi paljon parantamisen varaa. Moni kokee, että oman paikkakunnan parkit tarvitset akuuttia huoltoa. Riippumatta siitä, onko omalla paikkakunnalla yksi vai useampi skeittiparkki, suurimpia haasteita vastaajille ovat mieluisten skeittiparkkien puute: eli vastaajat kokivat nykyisten skeittiparkkien olevan huonossa kunnossa tai huonosti suunniteltuja. Suuri osa skeittiparkeista onkin ollut ilman jatkuvaa huoltoa, mikä näkyy vastauksissa. Myös parkkien ruuhkaisuus nousi vastauksissa merkittävästi esiin, kuten myös parkkien pieni koko. Skeittipaikoille on siis selkeästi kysyntää, johon pitäisi pystyä vastamaan. Vain murto-osa vastaajista koki, ettei omassa skeittiparkkitarjonnassa ole ongelmia.
"Paikkakunnalle tarvittaisiin kokonaan uudet toimivat parkit. Nykyiset ovat niin toimimattomia, ettei niissä kukaan käy ja kaupunki ajattelee siitä ettei harrastajia löydy. "
On huomioitava, että betonisten parkkien rakentaminen alkoi 2010-luvulla ja viidessätoista vuodessa parkin rakentamisen suunnittelu, toteutus, huoltaminen ja resurssit ovat kehittyneet huomattavasti. Tästä johtuen huomattava osa Suomen vanhemmista skeittiparkeista on jäänyt ajassa jälkeen. Lisäksi niin sanottu “huoltovelka” eli säännöllisen huollon puutteesta johtuva ja nopeasti etenevä skeittiparkkien kuluminen on kasvanut vuosien varrella huomattavan suureksi. Skeittiparkkien huollon tarvetta tarkemmin kartoitettaessa selvisi, että suurin huoltovelka kasaantui betonin kulumisen ympärille: skeittiparkkien betonin pinta oli kulunut liian karheaksi, obskaakkeleiden ja alustan eli flätin väliset saumat olivat haljenneet. Saumat ja flätit tarvitsisivat akuuteimmin korjausta joko karheuden, reikien tai halkeamien vuoksi. Jotta betoni ei pääse kulumaan karkeaksi, tulisi sitä käsitellä hoitoaineella säännöllisin väliajoin. Tämä toimenpide on laiminlyöty suuressa osassa suomalaisia skeittiparkkeja.
"Kiva, kun niitä tehdään, mutta ikävä kyllä niitä ei huolleta."
Aikojen saatossa myös skeittiparkkien suunnittelu sekä skeittaajien mielestä mieluisat skeitattavat obstaakkelit ovat muuttuneet. Nykyisiltä skeittiparkeilta toivottiin vähintäänkin toimimattomien obstaakkeleiden päivitystä tai koko parkin päivitystä vastaamaan tämän päivän tarvetta. Karkeasti noin puolet vastaajista koki oman asuinpaikkakunnan skeittiparkkitarjonnan puutteelliseksi sekä joko huoltoa tai päivitystä tarvitsevaksi.
"Skeittiparkkien suunnittelussa olisi mukava hyödyntää paikallisseurojen näkemyksiä enemmän, sillä monet hiljattain rakennetut parkit Helsingissä ovat toteutukseltaan vähintäänkin omituisia."
Skeittiparkit ovat monessa kaupungissa ja kunnassa virallisia liikuntapaikkoja, mutta niiden sijainti, siisteys, huolto ja valaistus eivät vastaa harrastajien tarpeeseen. Skeittiparkkien etäisyyksiä kartoitettaessa selvisi, että monet skeittaajat joutuvat turvautumaan yksityisautoiluun päästäkseen skeittaamaan, joko suurien etäisyyksien tai puutteellisten julkisten kulkuvälineyhteyksien vuoksi. Monen skeittiparkin kohdalla vastaajat kokivat myös puutteita valaistuksessa, jolloin iltaisin skeittaus on lähes mahdotonta ja osittain myös siksi skeittiparkit ruuhkautuvat päivänvalon aikaan. Oman lisän tähän ongelmaan luo syksyn lyhentynyt valoisan aika. Yhtälailla moni skeittaaja koki, ettei skeittiparkkien siisteydestä pidetä huolta ja siivous jää usein skeittaajien vastuulle. Verrattaessa moniin muihin harrastuspaikkoihin ero on merkittävä.
"Mielestäni myyrmäen parkki on ensimmäinen jossa on miellytetty kaikkia ja alueet on rajattu onnistuneesti erilleen. Paikka on myös suhteellisen viihtyisä."
Näihin vastauksiin voitanee tiivistää, että Suomessa on skeittiparkkien osalta on runsaasti tarjontaa, mutta skeittiparkkien laatu on hyvin vaihtelevaa. Jotta välttäisimme skeittiparkkien suurimmat sudenkuopat, tulisi skeittiparkkien huoltoon ja kunnossapitoon kiinnittää erityistä huomiota jo uuden parkin suunnitteluvaiheessa, jotta huoltovelka ei pääse kasautumaan ja kaikki viihtyisivät skeittiparkilla. Yhtälailla tärkeää olisi myös osallistaa ja hyödyntää paikallisia skeittaajia ja skeittiyhdistyksiä parkin suunnittelussa, jotta lopputulos miellyttäisi mahdollisimman montaa paikallista skeittaajaa. Kaupunkien ja kuntien suuntaan voitanee myös esittää kysymys, että voisiko skeittaus olla näkyvämpi ja isompi osa kaupungin liikuntatarjontaa, mikäli hyvin valaistut, siistinä pidetyt ja viihtyisät skeittiparkit sijoitettaisiin lähemmäksi palveluita ja asukkaita.
Jotta tilannetta saataisiin parannettua, olisi tärkeää toimia yhdessä, esimerkiksi paikallisen skeittiyhdistyksen voimin, ja koittaa tavoittaa oikeat ihmiset oman kaupungin tai kunnan virkakoneistoista sekä päättävien pöytien ääreltä. Kun keskusteluyhteys on avattu, olisi tärkeää osata esittää perustelut skeittipaikan tarpeesta, rahoituksesta ja kaikista muistakin yksityiskohdista mahdollisimman vakuuttavasti. Skeittiparkit.fi nettisivuilta löytyy skeittiparkin hankinnan ABC, jossa käydään läpi skeittiparkin hankinta aina tarvekartoituksesta parkin valmistumiseen ja huoltosuunnitelmaan. Ja jos tämä tuntuu haastavalle niin ei hätää, me Suomen Rullalautaliitosta autamme teitä mielellämme matkan varrella!
Seuraavassa ja samalla Skeittiparkkikyselyn viimeisessä osiossa selvitämme, millaisia skeittipaikkoja Suomeen toivottaisiin. Selvitämme kysyjien skeittiparkkitoiveet, rakennusmateriaalit, obstaakkelitoiveet, lempiparkit ja mahdollisuudet vaikuttaa skeittiparkkien suunnitteluun ja toteutukseen.
