Skeittiparkkikysely 2024 osa 1: vastaajajoukko ja skeittihallien tilanne omalla paikkakunnalla
Syksyllä 2024 Suomen Rullalautaliitto teetätti suomalaisilla skeittaajilla Skeittiparkkikyselyn, jonka tarkoituksena oli kerätä tietoa tietoa suomalaisista skeittiparkeista, -halleista ja -paikoista. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa tilannekuvaa eri paikkakuntien ja alueiden skeittiparkkitarjonnasta sekä selvittää millaisia skeittiparkkeja, -halleja ja -paikkoja skeittarit tulevaisuudessa haluaisivat.
Skeittiparkkikyselyn pyrkimyksenä on parantaa Suomen skeittiparkkitarjontaa tuomalla yhä laajemman harrastajajoukon ääni kuuluviin harrastuspaikkoja suunniteltaessa. Välitämme kyselyn tulokset skeittiparkkien suunnittelijoille, rahoittajille ja tarvittaessa myös ylläpitäjille. Lisäksi jaamme Skeittiparkkikyselyn tulokset sekä jäsenyhdistyksillemme että kaikille aiheesta kiinnostuneille skeittiparkit.fi nettisivuillamme. Koska Skeittiparkkikysely oli kooltaan ja aineistoltaan varsin laaja kysely, olemme päättäneet pilkkoa kyselyn purkamisen kolmeen eri aihealueeseen, jotka kokoamme helppolukuisiksi ja pienemmiksi kokonaisuuksiksi kevään 2025 aikana.
Ensimmäisessä koonnissa tarkastelemme Skeittiparkkikyselyn vastaajajoukkoa eli tutkimme kyselyyn vastanneiden henkilöiden taustoja (asuinpaikka, ikä, harrastusvuodet, jne.). Lisäksi esittelemme niiden kysymysten tulokset, jotka käsittelevät tällä hetkellä ajankohtaisinta aihealuetta eli Suomen skeittihalleja. Vastauksia analysoidessa tarkastelussamme oli etenkin skeittihallien nykytilanne, saavutettavuus sekä niiden merkitys skeittaamiselle. Lopuksi kokoamme yhteen muutamia johtopäätöksiä ja sitaatteja tutkimustuloksista.
Skeittiparkkikyselyyn osallistui yhteensä 728 vastaajaa ympäri Suomea. Ainoastaan Ahvenanmaalta ja Kainuusta ei tullut yhtään vastausta kyselyyn. Viisi selvästi eniten edustettua maakuntaa olivat Uusimaa (39,56%), Pirkanmaa (11,95%), Varsinais-Suomi (9,48%), Keski-Suomi (8,10%) ja Pohjois-Pohjanmaa (7,97%).
Kyselyyn osallistuneiden suurin ikäryhmä olivat 18-40 -vuotiaat, joita oli yhteensä 67,5% vastaajista. Alle 18-vuotiaita vastaajista oli 14,5% ja yli 40-vuotiaita puolestaan 18% vastaajista. Sukupuoleltaan suurin osa vastaajista (82,8%) oli miehiä. Vain 14% vastaajista oli naisia ja 1,1% vastaajista muunsukupuolisia. Vastaajista 2,1% ei halunnut ilmoittaa sukupuoltaan kyselyä varten.
Kyselyyn osallistuneiden harrastusvuosissa oli tasainen hajonta. Yhteensä 49% vastaajista oli harrastanut skeittausta yli 10 vuotta ja yhteensä 51% vastaajista oli puolestaan harrastanut skeittausta 0-10 vuotta. Ilahduttavaa Skeittiparkkikyselyn kannalta oli nähdä, että myös vasta skeittauksen aloittaneita kiinnosti osallistua kyselyyn. Alle viisi vuotta skeitanneiden määrä vastanneista oli yhteensä 37,6%. Kyselyyn vastanneet olivat myös melko aktiivisia skeittaajia. Vähintään kerran viikossa skeittaavien osuus kyselyyn osallistuneista oli yhteensä 73%.
Seuraavaksi perehdymme kyselyyn vastanneiden mahdollisuutta ja halukkuutta skeitata talvisin skeittihallissa. Lisäksi selvitimme mikä merkitys skeittihallilla on vastaajille skeittaamisen merkityksen, mielekkyyden ja jatkuvuuden kannalta. Ensimmäiseksi kysyimme kuinka monella vastaajista on skeittihalli omalla asuinpaikkakunnalla. Vastaajista 71,3%:lla oli mahdollisuus skeitata skeittihalleissa omalla asuinpaikkakunnalla kun taas 28,7%:lla vastaajista ei ollut mahdollisuutta skeitata omalla asuinpaikkakunnalla.
Selvitimme vastaajilta, että millainen merkitys skeittihallilla on harrastamiseen. Saimme yhteensä 382 avointa vastausta sellaisilta vastaajilta, joilla oli skeittihalli omalla asuinpaikkakunnalla. Nostimme vastauksista esiin kaikki sellaiset vastaukset, mitkä toistuivat samankaltaisina sanamuotoina vähintään kymmenen kertaa.
313:ssa vastauksessa mahdollisuus käydä oman asuinpaikkakunnan skeittihallissa talvisin mainittiin vähintäänkin tärkeäksi, merkitykselliseksi tai elintärkeäksi skeittaamisen harrastamisen kannalta.
30:ssa vastauksessa oman asuinpaikkakunnan skeittihalli mainittiin liian ruuhkaiseksi, kalliiksi, pölyiseksi, liukkaaksi tai kylmäksi, ja skeittaamisen harrastaminen talvisin ei ollut mielekästä.
22:ssa vastauksessa mainittiin että lähin skeittihalli sijaitsee liian kaukana tai sitä ei ole omalla asuinpaikkakunnalla.
10:ssä vastauksessa mainittiin että skeittihallilla ei ole merkitystä oman skeittaamisen kannalta.
Vastaavasti kysyimme myös niiltä vastaajilta, joilla ei ole skeittihallia omalla asuinpaikkakunnalla, että kuinka skeittihallin puute vaikuttaa skeittauksen harrastamiseen talvisin. Vastaajista jopa 36% lopetti skeittauksen talvikuukausien ajaksi ja 53,5% vastaajista koki, että joko skeittaus vähenee tai harrastusmäärien ylläpitäminen vaatii merkittävästi enemmän vaivaa, esimerkiksi etäisyyksien tai taloudellisten panostuksien vuoksi. Vain 10,5% vastaajista koki, ettei oman asuinpaikkakunnan skeittihallin puute vaikuta omaan skeittauksen harrastamiseen talvisin millään tapaa.
Selvitimme vastaajilta, kuinka kaukana heidän lähin skeittihalli sijaitsee. Vastaajista 34,3% asuu enintään kuuden kilometrin päässä lähimmästä skeittihallista, 43,2% vastaajista asuu 6-20 kilometrin päässä lähimmästä skeittihallista, 11,6% vastaajista asuu 20-50 kilometrin päässä lähimmästä skeittihallista ja 10,9% vastaajista asuu vähintään 50 kilometrin päässä lähimmästä skeittihallista.
Lopuksi vastaajat saivat kertoa avoimin vastauksin vapaan sanan oman asuinpaikkakunnan hallitilanteesta. Saimme kysymykseen yhteensä 328 vastausta ja päätimme nostaa esiin kolme merkittävästi eniten toistunutta vastausta.
73 vastaajaa kertoi, että omalla asuinpaikkakunnalla ei ole skeittihallia tai nykyinen skeittihalli on purku-uhan alla.
54 vastaajaa kertoi, että Helsinkiin tarvittaisiin toinen skeittihalli ruuhkien vuoksi.
54 vastaajaa kertoi, että on tyytyväinen oman asuinpaikkakunnan hallitilanteeseen.
Näiden vastauksien perusteella voimme tehdä joitakin selkeitä johtopäätöksiä sekä vastaajien rakenteesta että Suomen skeittihallien tilanteesta ja merkityksestä skeittauksen harrastamiselle. Skeittiparkkikyselyyn osallistui yhteensä 728 vastaajaa, mikä antaa melko kattavan ja monipuolisen otannan suomalaisen skeittauksen nykytilan tarkasteluun. On kuitenkin huomioitava, että suuri osa vastaajista asui joko Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa tai Pirkanmaalla, missä esimerkiksi skeittihallien ja -parkkien tarjonta on huomattavasti parempi kuin esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa tai Kainuussa. Lisäksi vastaajista suurin osa oli miehiä, mikä on hyvä huomioida erityisesti iän, harrastusvuosien sekä skeittihallien tilojen mielekkääksi kokemisen kohdissa.
"Suomen talvi on niin pitkä, että halli on välttämättömyys takaamaan skeittauksen jatkuvuus riittävän monien osalta ja siten mahdollistamaan yksilöiden kehittyminen sekä yleisesti lajin kasvu paikkakunnalla ja lähialueella."
Skeittiparkkikyselyyn osallistuneiden harrastusvuosissa oli suuri hajonta, mistä voidaan päätellä että skeittauksen merkityksellisyys ja halu vaikuttaa omiin harrastusmahdollisuuksiin koettiin tärkeäksi jo harrastamisen alkutaipaleella. Vaikuttaisi myös siltä, että skeittausta harrastetaan jo alusta alkaen melko aktiivisesti, sillä yli kaikista vastaajista yli 70% harrasti skeittausta vähintään kerran viikossa.
"En pystyisi asumaan paikkakunnalla, jossa ei olisi skeittihallia."
Suomen skeittihallien tilanteessa sen sijaan on paljon parantamisen varaa. Monessa vastauksessa mainittiin että Helsingin yhden skeittihallin nykytilanne on kestämätön ruuhkien vuoksi, ja tarve toiselle skeittihallille olisi suuri. Lähes kolmanneksella kaikista vastaajista ei ollut skeittihallia ollenkaan omalla asuinpaikkakunnalla, ja skeittihallin puutteella puolestaan on merkittävät vaikutukset skeittaamisen harrastamiselle. Erityisesti Pohjois-Suomen skeittihallien tilanne koettiin surkeaksi. Oulussa ja Rovaniemellä ei ole skeittihallia laisinkaan. (Toimitus huomauttaa että Oulusta löytyy Superpark skeittihalli, mutta se mainittiin monessa vastauksessa huonoksi ja kalliiksi vaihtoehdoksi.) Jopa kolmannes vastaajista lopettikin skeittaamisen talvikuukausien ajaksi ja yli puolet joko vähensi skeittaamista tai koki sen harrastamisen melko hankalaksi. Skeittaajat olivat myös valmiita matkustamaan melko kauas skeittiparkin tai skeittihallin perässä. Miltei neljännes vastaajista matkusti vähintään 20 kilometrin matkan voidakseen skeitata lähimmässä skeittihallissa. Pitkät etäisyydet hallille tai hallin puute omalla asuinpaikkakunnalla korostuivatkin usein avoimissa vastauksissa.
"Skeittihalli on äärimmäisen tärkeä kaiken ikäisille skeittareille ja varsinkin nuorille. Se on ainoa paikka missä skeittarit pääsevät talvella harjoittelemaan ja harrastamaan yhdessä. Skeittihallin puuttumisella olisi valtavan negatiiviset vaikutukset skeittareiden sosiaaliseen elämään sekä psyykkiseen- ja fyysiseen terveyteen."
Lopuksi kysyimme avoimella kysymyksellä vastaajien kokemuksia asuinpaikkakunnan skeittihallitilanteesta. Vastauksissa toistui eniten oman asuinpaikkakunnan skeittihallin puute tai sen purkaminen lähitulevaisuudessa sekä tarve Helsingin toiselle skeittihallille. Ilahduttavaa oli, että osa vastaajista oli myös tyytyväisiä nykyiseen asuinpaikkakunnan skeittihallitilanteeseen.
"Olen asunut paikkakunnalla, jossa hallia ei ollut ja nuorena tuli skeitattua parkkihalleissa, hylätyissä rakennuksissa, yms. joissa skeittaus oli tottakai kielletty. Aikuisena ei kehdannut enää parkkihalleissa harrastaa, joten harrastus loppui aina pitkän talven ajaksi. Skeittihalli mahdollistaa harrastamisen laillisesti ja muita häiritsemättä."
Näihin vastauksiin voitanee tiivistää, että Suomen skeittihallien nykytilanteessa on paljon parantamisen varaa. Suomeen mahtuu hyviä esimerkkejä, kuten Turun ja Tampereen skeittihallitarjonta, mutta yhtälailla Suomeen mahtuu myös aivan liian monta huonoa esimerkkiä, kuten Helsingin, Oulun tai vaikkapa Rovaniemen skeittihallitilanne. Jotta tilannetta saataisiin parannettua, olisi tärkeää toimia yhdessä, esimerkiksi paikallisen skeittiyhdistyksen voimin, ja koittaa tavoittaa oikeat ihmiset oman kaupungin tai kunnan virkakoneistoista sekä päättävien pöytien ääreltä. Kun keskusteluyhteys on avattu, olisi tärkeää osata esittää perustelut hallin tarpeesta, toimintamallista, yhdistyksen roolista hallin pyörittämisessä, rahoituksesta ja kaikista muistakin yksityiskohdista mahdollisimman vakuuttavasti. Ja jos tämä tuntuu haastavalle niin ei hätää, me Suomen Rullalautaliitosta autamme teitä mielellämme matkan varrella!
Seuraavassa osiossa tarkastelemme suomalaisia skeittipaikkoja. Tutkimme skeittiparkkien määrää, mielekkyyttä sekä niiden etäisyyttä vastaajien keskuudessa. Lisäksi tarkastelemme skeittiparkkien nykykuntoa, millaisia huoltotoimenpiteitä skeittiparkeille tulisi tehdä sekä skeittiparkkien yleistä siisteyttä ja viihtyvyyttä.
