Skeittiparkkikysely 2024 osa 3: Skeittiparkki-, rakennusmateriaali- ja obstaakkelitoiveiden kartoitus sekä vaikutusmahdollisuudet omalla paikkakunnalla
Syksyllä 2024 Suomen Rullalautaliitto tuotti Skeittiparkkikyselyn, jonka tarkoituksena oli kerätä tietoa tietoa suomalaisista skeittiparkeista, -halleista ja -paikoista sekä selvittää millaisia skeittiparkkeja, -halleja ja -paikkoja skeittarit tulevaisuudessa haluaisivat.
Skeittiparkkikyselyn pyrkimyksenä on parantaa Suomen skeittiparkkitarjontaa tuomalla yhä laajemman harrastajajoukon ääni kuuluviin harrastuspaikkoja suunniteltaessa. Välitämme kyselyn tulokset skeittiparkkien suunnittelijoille, rahoittajille ja tarvittaessa myös ylläpitäjille. Lisäksi jaamme Skeittiparkkikyselyn tulokset sekä jäsenyhdistyksillemme että kaikille aiheesta kiinnostuneille skeittiparkit.fi nettisivuillamme. Skeittiparkkikysely oli kooltaan varsin laaja kysely, joten olemme päättäneet pilkkoa kyselyn purkamisen useaan eri aihealueeseen, jotka kokoamme helppolukuisiksi ja pienemmiksi kokonaisuuksiksi kevään 2025 aikana.
Kolmannessa ja samalla viimeisessä Skeittiparkkikyselyn koonnissa tarkastelemme kyselyyn vastanneiden toiveita heidän omien paikkakuntien skeittiparkeista. Selvitämme yleisellä tasolla minkälaisia skeittipaikkoja omalle paikkakunnalle halutaan, mistä rakennusmateriaaleista skeittipaikat tulisi rakentaa ja millainen on hyvä skeittipaikka. Yksityiskohtaisemmalla tasolla selvitimme, mitkä ovat kyselyyn vastanneiden lempiobstaakkeleita ja vastaavasti mitkä obstaakkelit koetaan tarpeettomiksi. Selvitimme myös onko kyselyyn vastanneille tarjoutunut mahdollisuutta vaikuttaa oman paikkakunnan skeittipaikkojen suunnitelmiin, esimerkiksi oman paikallisyhdistyksen tiedottamisen kautta. Lisäksi koonti selvittää, mitkä ovat vastaajien lempiparkit sekä omalla paikkakunnalla että valtakunnallisesti. Lopuksi kokoamme yhteen muutamia johtopäätöksiä ja sitaatteja tutkimustuloksista.
Lähestyimme skeittiparkkeihin liittyviä toiveita kysymällä ensin, minkälaisia skeittipaikkoja vastaajat haluavat omalle paikkakunnalle (kysymys 12). Monivalintavastauksissa kaksi merkittävästi eniten mainittua toivetta skeittipaikkojen suhteen olivat:
Kurbeja, kaaria, reilejä, släpyjä yms. yhdistelevät hybridiparkit (61,6% vastauksista)
Plazaparkki hyvällä flätillä (51,2% vastauksista)
Monivalintakysymyksessä muita useasti toivottuja skeittipaikkoja olivat:
70-200cm korkea miniramppi (29,5% vastauksista)
Street league -tyylinen arvokilpailukriteerit täyttävä skeittiparkki (27,8% vastauksista)
Park -tyylinen arvokilpailukriteerit täyttävä skeittiparkki (25,7% vastauksista)
40-70cm korkea mikroramppi (24,1% vastauksista)
Jatkoimme toiveskeittiparkkien kartoitusta pyytämällä tarkennuksia edelliseen kysymykseen avoimilla vastauksilla (kysymys 13). Yhteensä 432 vastauksesta yksi toive oli selkeästi ylitse muiden:
Betoni skeittipaikkojen rakennusmateriaaliksi (156 vastausta)
Muita avoimissa vastauksissa usein mainittuja toiveita oman asuinpaikkakunnan skeittipaikoille olivat:
Bowl (38 vastausta)
Alottelijaystävälliset skeittiparkit (31 vastausta)
Riittävän tilavat skeittiparkit (29 vastausta)
Miniramppi (28 vastausta)
Hyvä manupädi (26 vastausta)
Seuraavaksi tarkensimme vastaajien skeittiparkkeihin liittyvien toiveiden kartoitusta ja kysyimme monivalintakysymyksellä skeittipaikkojen toiveobstaakkeleista (kysymys 20). Yhteensä 742 vastauksesta kaksi selkeästi eniten toivottua obstaakkelia olivat:
Pienet kaaret (42,7% vastauksista)
Matalat kurbit (41,2% vastauksista)
Muita usein toivottuja obstaakkeleita olivat:
Loivat kaaret (32,7% vastauksista)
Kornerit (30,6% vastauksista)
Flättireilit (30,2% vastauksista)
Pitkät kurbit (29,8% vastauksista)
Matalat manuboksit (28,8% vastauksista)
Jatkoimme aiheeseen syventymistä pyytämällä tarkennuksia edellä mainittuihin toiveisiin avoimilla vastauksilla (kysymys 21). Yhteensä 173 vastauksesta viisi useimmiten vastauksissa toistunutta asiaa olivat:
Lisää eri kokoisia kaaria skeittiparkkeihin (37 vastausta)
Pieniä tai vasta-alkajille soveltuvia obstaakkeleita (24 vastausta)
Toive rappusista (16 vastausta)
Isompia obstaakkeleita parkkeihin (10 vastausta)
“Peruskamat” skeittiparkkeihin (10 vastausta)
Käänsimme kysymyksen asettelun toisin päin ja kysyimme myös vastaajilta avoimella kysymyksellä että mitä obstaakkeleita heidän asuinpaikkakunnalla on jo tarpeeksi, ja mitä obstaakkeleita ei haluta skeittiparkeille (kysymys 22). Yhteensä 230 vastauksesta kolme selkeästi eniten mainittua ja yliedustettua obstaakkelia olivat:
Kurbit (50 vastausta)
Speedbumpit (13 vastausta)
Släpyt (13 vastausta)
Lopuksi kysyimme vastaajilta mitkä asiat vaikuttavat eniten siihen, että skeittiparkki koetaan hyväksi (kysymys 23). Monivalintakysymyksessä kaksi selkeästi eniten mainittua hyvän parkin edellytystä olivat:
Skeittiparkin hyvä toteutus (70,3% vastaajista)
Skeittiparkin hyvä suunnitelma (62,9% vastaajista)
Myös seuraavat asiat mainittiin useasti hyvän parkin edellytyksiksi:
Skeittiparkin sijainti ja viihtyvyys (43,8% vastauksista)
Skeittiparkilla on hyvä flätti (40,7% vastaajista)
Skeittiparkki on tarpeeksi tilava (38,2% vastaajista)
Selvitimme kyselyyn vastanneiden vaikutusmahdollisuuksia oman paikkakunnan skeittiparkkien suunnitteluun, esimerkiksi oman paikallisyhdistyksen tiedotuksen kautta (kysymys 29). Vaikutusmahdollisuuksissa oli tasainen hajonta, sillä 39,3% vastaajista koki saaneensa mahdollisuuden päästä vaikuttamaan oman skeittipaikan suunnitteluun, kun taas vastaavasti 29,5% vastaajista ei kokenut saaneensa mahdollisuutta päästä vaikuttamaan oman skeittipaikan suunnitteluun, vaikka olisi halunnut. Vastaajista 31,2% sen sijaan ei ollut kiinnostunut mahdollisuudesta päästä vaikuttamaan oman skeittipaikan suunnitteluun.
Kyselyn loppuosioissa halusimme koota vastaajien ajatuksia skeittiparkeista yhteen yleisellä tasolla ja kysyimmekin avoimella kysymyksellä ajatuksia ja vapaata sanaa Suomen skeittiparkeista (kysymys 30). Yhteensä 208 vastauksesta kolme ajatusta nousi esiin useimmiten:
Skeittiparkkien suunnitelmat ovat huonoja esimerkiksi ajolinjojen, obstaakkelien “toispuolisuuden” tai koon kannalta (81 vastausta)
Skeittiparkkien tilanne on huono tai lähialueellani ei ole parkkia ollenkaan (47 vastausta)
Skeittiparkkien tilanne on hyvä lähialueellani (56 vastausta)
Skeittiparkkikyselyn lopuksi kysyimme vielä vastaajien lempiparkkeja sekä omalla paikkakunnalla että koko Suomen alueella (kysymykset 31 ja 32). Oman asuinpaikkakunnan lempiskeittiparkkia kysyttäessä yhteensä 551 vastauksesta eniten ääniä saivat:
Lippumäen skeittiparkki Kuopiossa (23 vastausta)
Suvilahti DIY Helsingissä (22 vastausta)
Hovinsuon skeittiparkki Oulussa (21 vastausta)
Eläintarhan skeittiparkki Helsingissä (19 vastausta)
Saukonpuisto DIY Tampereella (18 vastausta)
Ja vastaavasti koko Suomen lempiskeittiparkkia kysyttäessä yhteensä 481 vastauksesta eniten ääniä saivat:
Myyrmäen skeittiparkki Vantaalla (74 vastausta)
Suvilahti DIY Helsingissä (57 vastausta)
Lippumäen skeittiparkki Kuopiossa (32 vastausta)
Iso-Vilusen skeittiparkki Tampereella (20 vastausta)
Eläintarhan skeittiparkki Helsingissä (18 vastausta)
johtopäätökset
Vastauksien perusteella on melko selvää, että skeittipaikkojen ensisijainen rakennusmateriaalitoive olisi betoni ja skeittiparkkien design olisi joko hybridi- tai plazaparkki. Myös arvokilpailukriteerit täyttäviä Street ja Park -skeittiparkkeja toivottiin monessa vastauksessa, ja onkin huomioitava, ettei Suomessa ole tällä hetkellä ainoatakaan arvokilpailukriteereitä täyttävää skeittiparkkia ammattimaisen skeittauksen harjoittelun tueksi. Vastaavasti myös alottelijaystävällisiä skeittiparkkeja, erityisesti mikro- ja miniramppeja, toivottiin monessa vastauksissa.
"Inspiraatiota tehokkaampien parkkiympäristöjen suunnitteluun voisi hakea olympialaisissa ja Park Series -kilpailuissa käytetyistä parkeista, jotka tarjoavat monipuolisempia ja vaativampia haasteita edistyneille harrastajille. Tällaiset parkit mahdollistavat pitkäjänteisen kehityksen ja tukevat lajia harrastavien kasvua aloittelijatasolta kohti huipputasoa."
Alottelijaystävällisyys korostui myös toiveobstaakkeleiden kartoittamisessa, sillä kaksi eniten toivottua obstaakkelia ovat pienet kaaret ja matalat kurbit. Skeittiparkeilta “perinteisesti” löytyvät obstaakkelit ovat vastausten perusteella muutenkin hyvin suosittuja, sillä vastaajat toivoivat myös loivia kaaria, kornereita, flättireilejä, manupädejä ja pitkiä kurbeja oman paikkakunnan skeittiparkeilta. Karkeasti yleistettynä koolla oli väliä ja vastaavasti toiveissa korostui useasti myös kilpaskeittaukseen soveltuvat skeittiparkit ja obstaakkelit. Toisaalta kun kysymys aseteltiin toisin päin ja kysyttiin, mitä obstaakkeleita skeittiparkeilta löytyy jo riittävästi, niin useimmiten vastauksissa mainittiin, että kurbeja, speedbumppeja ja släpyjä oli jo riittävästi, eikä niitä haluttu enää omalle skeittiparkille. Yleisellä tasolla hyvän skeittiparkin määritelmäksi vastaajat nimesivät skeittiparkin hyvän suunnitelman ja toteutuksen. Myös skeittiparkin sijainnilla, flätillä ja obstaakkeleiden väljyydellä oli väliä vastaajille. Vastauksista voitanee päätellä, että skeittiparkkien ja obstaakkeleiden laatu ja sijoittelu (=suunnittelu) on vastaajille merkityksellisempää, kuin skeittiparkkien tai obstaakkeleiden määrä.
"Mielummin panoistaisi yksittäisten obstaakkeleiden laatuun ja skeitattavuuteen, kuin niiden määrään."
Kysyttäessä vastaajien mahdollisuuksia vaikuttaa oman paikkakunnan skeittiparkkien suunnitelmiin, vastauksissa oli melko tasainen hajonta suunnitteluun mukaan päässeiden ja niiden ulkopuolelle jääneiden välillä. Jotta skeittiparkin lopputulos olisi mahdollisimman monen paikallisen skeittaajan mieleen, tulisi skeittiparkkihankkeiden tiedottamisesta tehdä läpinäkyvämpää ja avoimempaa sekä paikallisyhdistyksien, kaupungin tai kunnan päättävien tahojen ja skeittiparkkeja rakentavien tahojen toimesta. Skeittiparkkisuunnitelmia tehtäessä olisikin aina hyvä kuulla paikallisten skeittaajien sekä jäsenyhdistyksien edustajien toiveita ja näkemyksiä skeittiparkin obstaakkeleista. Tähän skeittiparkin tilaaja voi velvoittaa tilatessaan suunnitelmaa, mutta on kuitenkin hyvä muistaa, että skeittiparkkihankkeet ovat usein yrityksiä löytää paras kompromissi.
"Liian usein tulee kuitenkin vastaan tapauksia, jossa tuntuu siltä, että kaupunki/kunta on toteuttanut parkin ilman lajin harrastajien näkemystä ja suunnittelua."
Lempiskeittiparkkeja kysyttäessä eniten ääniä saivat isojen kaupunkien (Helsinki, Tampere, Kuopio ja Oulu) skeittiparkit. On kuitenkin huomioitava, että suuri osa kyselyyn vastanneista asui edellä mainituissa kaupungeissa, joten tämä vaikuttanee kyselyn tuloksiin. Isoilla kaupungeilla on kuitenkin suuremmat liikunta- ja harrastustoimipaikkabudjetit, mikä näkyy myös skeittipaikkojen sekä -parkkien suunnitelmissa ja toteutuksissa – ja monesti myös skeittiparkkien laadun tunteessa. Esimerkiksi vastaajat nimesivät Vantaan Myyrmäen skeittiparkin useasti valtakunnallisesti onnistuneeksi ja viihtyisäksi skeittiparkiksi, jonne matkustetaan kauempaakin skeittaamaan. Parhaimmillaan skeittiparkit voivatkin toimia “skeittiturismin” ja kaupungin tai kunnan vetovoiman edistäjänä, esimerkiksi opiskelupaikkaa valittaessa tai työpaikkaa hakiessa. Parhaana esimerkkinä skeittiturismin näkökulmasta toimivatkin kulttuurillisesti rikkaat ja yhteisöllisyyttä edistävät DIY-parkit, kuten esimerkiksi monessa vastauksessa mainittu Helsingistä löytyvä Suvilahti DIY.
"Mielestäni myyrmäen parkki on ensimmäinen jossa on miellytetty kaikkia ja alueet on rajattu onnistuneesti erilleen. Paikka on myös suhteellisen viihtyisä."
Skeittiparkkikysely 2024:n vastausten perusteella voimme tiivistää, että Suomessa on tätä nykyä runsaasti skeittiparkkitarjontaa, mutta niiden laatu on hyvin vaihtelevaa. Osittain laadun vaihtelua selittää vanhempien skeittiparkkien pitkä ikä ja skeittiparkkien rakentamisen kehittyminen, mutta osittain laadun vaihtelua selittää myös skeittiparkkien panostuksen puute suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa. Skeittiparkkien huoltoon ja kunnossapitoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota jo uuden parkin suunnitteluvaiheessa, jotta huoltovelka ei pääsisi kasautumaan ja kaikki harrastajat viihtyisivät skeittiparkilla vuodesta toiseen. Parhaimmillaan hyvin suunniteltu, toteutettu ja säännöllisesti huollettu skeittiparkki on suhteellisen edullinen liikuntapaikka rakennus- ja ylläpitokustannuksiltaan. Jäsenyhdistyksien ja paikallisten skeittaajien kuuleminen pitäisi olla olennainen osa skeittiparkin suunnitteluprosessia, jotta lopputulos miellyttäisi mahdollisimman montaa paikallista skeittaajaa. Toisaalta aktiivisuutta vaaditaan myös yhdistyksiltä ja skeittaajilta itseltään, sillä monet skeittiparkit ovat juuri paikallisten jäsenyhdistysaktiivien vuosien työn lopputuloksia. Lisäksi kuntien suuntaan voitanee myös esittää kysymys: Voisiko skeittaus olla näkyvämpi ja osa kunnan tai kaupungin vetovoimaa sekä liikuntatarjontaa, mikäli hyvin suunnitellut, toteutetut, valaistut, siistinä pidetyt ja viihtyisät skeittiparkit sijoitettaisiin lähemmäksi palveluita ja asukkaita.
Jotta Suomen skeittipaikkojen, -parkkien ja -hallien tilannetta saataisiin parannettua, olisi tärkeää toimia yhdessä, esimerkiksi paikallisen skeittiyhdistyksen voimin, ja koittaa tavoittaa oikeat ihmiset oman kaupungin tai kunnan virkakoneistoista sekä päättävien pöytien ääreltä. Kun keskusteluyhteys on avattu, olisi tärkeää osata esittää perustelut skeittipaikan tarpeesta, rahoituksesta ja kaikista muistakin yksityiskohdista mahdollisimman vakuuttavasti. Skeittiparkit.fi nettisivuilta löytyy skeittiparkin hankinnan ABC, jossa käydään läpi skeittiparkin hankinta aina tarvekartoituksesta parkin valmistumiseen ja huoltosuunnitelmaan – kohta kohdalta ja selkokielellä. Jos skeittiparkin hankinta tuntuu silti liian haastavalle niin ei hätää, me Suomen Rullalautaliitosta autamme teitä mielellämme matkan varrella!
Lopuksi haluammekin kiittää kaikkia Skeittiparkkikyselyyn vastanneita, kyselyn tekoon osallistuneita, sen sosiaalisessa mediassa jakamiseen osallistuneita sekä yhteistyökumppaneita. Saimme äärimmäisen tärkeätä ja ajankohtaista tietoa suomalaisesta skeittauksesta, skeittipaikkojen nykytilanteesta ja skeittaajien toiveista skeittipaikkojen suhteen. Tämän tiedon avulla voimme luoda parempia edellytyksiä tulevaisuuden skeittipaikkojen suunnitteluun ja toteutukseen - jotta skeittaus voisi paremmin Suomessa.
